Suzanne Mooney Something to Grasp, Nothing to Hold

31.5.–28.6.2019

Hippolyte Studio

” Jokaisessa aikamme uudessa ja kiiltävässä esineessä, ja jokaisessa pienessä ja näennäisen turhassa huomionkohteessa, en voi nähdä muuta kuin sen tuhoutumisen, tai kuvitella sen ruostumassa, pirstoutumassa, kuin hylätty kuori hajoamassa jonnekin uudessa tulevaisuudessa”
– Brian Thill, Waste (2015) (suom. Hippolyte)

Näyttelyssään Something to Grasp, Nothing to Hold, kuvataiteilija Suzanne Mooney tutkii pirstoutuneita muotoja, liikkuvia kappaleita sekä siirtymiä materiaalisuuden ja representaation välillä. Hän keskittyy muuttuvassa tilassa oleviin kappaleisiin, jotka ovat sekä kokonaisia että keskeneräisiä, ihmisen tekemiä tai luonnon muovaamia, ihmisten jätteiden jäänteitä tai arvokasta geologista esineistöä.

Mooneyn Hippolyte Studiossa näytteillä olevassa ainutlaatuisessa fotogrammisarjassa leijailee arvoituksellisia muotoja vailla tiettyä kokoa, tiheyttä tai painoa. Teokset realisoituvat lasin kautta, joka on samalla sekä teoksen tekijä, kohde, että toteutuskeino. Jokainen näistä mustaa tyhjiötä vastaan piirtyvistä kappaleista kantaa oman tuhonsa jälkeä – ne ovat jonkinlaisia ajan ja luonnon muokkaamia lasiastioita. Kun ne ovat täyttäneet tehtävänsä esineinä, ne hylätään ja niiden sirpaleet tylsistyvät ja terävät kärjet hiuoutuvat helmen kaltaisiksi pikkukiviksi. Tämä kulutuksen kiertokulku on massatuotannon oire.

Lasi materiaalina liittyy läheisesti valokuvaukseen: optisten linssien tarkkuuteen, älynäyttöihin ja esimerkiksi valokuvanegatiiveihin. Aineena lasi on kestävä, särkyvä ja läpinäkyvä – yleensä katsotaan lasin läpi eikä lasia itseään. Something to Grasp, Nothing to Hold -sarjassa lasinsirpaleet ovat valokuvan negatiiveja, jotka on heijastettu suoraan valokuvauspaperille. Tämä kameraton prosessi antaa kappaleille niiden häilyvän ja lyhytaikaisen materiaalisen elämän, jossa ne luovat oman kuvansa ja toistavat omaa muotoaan.

Mooneyn työn lähtökohta on Virginia Woolfin novelli Solid Objects vuodelta 1920, jossa kertomuksen päähenkilö vaipuu hiljaa syvemmälle ja syvemmälle outoihin esineisiin kohdistuvaan pakkomielteeseensä. Kertomus kuvaa “oikean maailman” traumojen ja epävarmuuksien yhteentörmäystä materiaalisten esineiden tarjoaman jatkuvuuden houkutusten välillä. Kuten Woolfin hahmo, myös Mooney keskittyy visuaalisesti siihen, mikä tulee aina olemaan salattua ja saavuttamatonta. Jos esineillä on jonkinlainen merkitys, nämä kappaleet kertovat menetyksestä tai loppuunsaattamisesta, mutta myös mahdollisuudesta uuteen alkuun.

Suzanne Mooney (s. 1976) on Irlannissa syntynyt kuvataiteilija, joka työskentelee Helsingissä. Valmistuttuaan Royal College of Artista, Lontoosta, hänen teoksiaan on nähty useissa kansainvälissä näyttelyissä, mm. A.I.R Galleryssa, New Yorkissa (2018), Vitrine Galleryssa, Baselissa (2017), Lewis Glucksman Galleryssa, Corkissa (2018), Foxy Productionissa, New Yorkissa (2014), The Sunday Painter Galleryssa (2013) ja Stephen Lawrence Galleryssa, Lontoossa (2018) sekä Spike Islandissa, Bristolissa (2012). Mooney työskentelee myös lehtorina Kuvataideakatemiassa, Helsingin Taideyliopistossa. Aiemmin hän on toiminut lehtorina University of West Englandissa, Bristolissa, University of Walesissa, Newportissa, Camberwell College of Artissa, Lontoossa sekä External Examiner at Sheffield Hallum Universityssa. www.suzannemooney.net

Näyttely on saanut tukea Taiteen edistämiskeskukselta.

 

Suzanne Mooney
Something to Grasp, Nothing to Hold
Hippolyte Studio
31.5.–28.6.2019
Avoinna: ti-pe 12-17, la-su 12-16

kuva: Suzanne Mooney, Something to Grasp, Nothing to Hold, 2016