Berit Talpsepp-Jaanisoon näyttely Valokuvagalleria Hippolytessä jatkaa taiteilijan tutkimusta kolmiulotteisista esineistä, joissa kuvanveisto yhdistyy valokuvaukseen. Paradise Beach-näyttelyn teoksissa Talpsepp-Jaanisoo on pyrkinyt tavoittamaan jotain tuntematonta, mutta samalla molemmille taidemuodoille selvästi ominaista. Hän on kiinnostunut teosten muodostamista oudoista kuvioista ja muodoista, kun tilallinen kohtaa kuvallisen.

Paradise Beach on installaatio, joka koostuu tilassa vapaasti seisovista esineistä sekä taustalla näkyvästä maisemasta. Teoskokonaisuudessa taiteilijan tavoitteena on ollut sijoittaa kaksiulotteinen kuva kolmiulotteiseen tilaan ja aktivoida sen yhteys samassa tilassa oleviin fyysisiin esineisiin. Teoksessa nähdään kolme samankaltaista hahmoa, jotka kuvaavat myöhäisen lomapäivän tapahtumia rannalla: elokuvamainen kohtaus keski-ikäisestä naisesta auringonotossa, nauttimassa juomasta ja lopulta kävelemässä mereen. Mittasuhteilla, perspektiivillä, liikkeellä ja ajalla leikittelemällä taiteilija pyrkii luomaan eräänlaisen tilallisen valokuvan – tunnelmallisen kohtauksen tai maisemamaalauksen, houkutellen vierailijoita astumaan teokseen sisään.

Näyttelyn keskiössä on kuva ”tuntemattomasta” trooppisesta rannasta, jossa on koskematonta turkoosia vettä, sileää valkoista hiekkaa ja virheettömiä palmupuita. Se on ehkä yksi maailman anonyymeimmista, mutta samalla tunnistettavimmista maisemista, sillä kuva voisi olla otettu missä tahansa lämpimässä paikassa, missä palmupuut kasvavat. Ennen kaikkea se on sosiaalinen rakennelma, etäinen ja utopistinen haavemaailma. Nämä ovat myös vahvoja mielikuvia taiteilijan lapsuudesta Neuvostoliiton jälkeisellä 1990-luvulla, jolloin trooppisten saarien ja rantojen näkymät koristivat ravintoloiden, hammaslääkäriasemien ja sukulaisten olohuoneiden seiniä. Tapeteilla oli nimet kuten ”Paratiisiranta”, ”Salaperäinen auringonlasku” tai ”Pois huuhtoutunut”. Talpsepp-Jaanisoo kertoo, että hän olisi voinut tuijottaa noita seiniä ikuisesti.

Rantalomista, jotka olivat aikoinaan lapsuuden unelmia, on tullut tietyn elämäntyylin symboli. 2000-luvun lomamatkat ovat muuttuneet keinotekoisiksi hiekkarannoiksi ja veneajeluiksi, joita tarjotaan ”aitoina” merellisinä kokemuksina, ja jotka ovat muuttuneet konemaisiksi lomakohteiksi täynnä näennäisesti tyytymättömiä turisteja. Kioskista voi  vuokrata pienen aurinkotuolin, jossa maata. Ilta hämärtyy, ja pian on pimeää. Taiteilija pohtii, kuinka ajan kuluminen on hidasta ja jähmeää, mutta samalla välinpitämätöntä ja armotonta. Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä enemmän jätämme taaksemme hetkiä.

Mitä vanhemmiksi tulemme, sitä enemmän myönnymme ja sopeudumme. Hitaasti haihdumme taustoihin, jotka olemme itse luoneet.

Berit Talpsepp-Jaanisoo on Virosta kotoisin oleva kuvataiteilija, joka asuu Helsingissä. Hänen taiteellinen työskentelynsä keskittyy pääasiassa veistotaiteeseen. Viimeaikaisessa työskentelyssään hän on keskittynyt luomaan figuurisia esineitä eri materiaaleilla, tekniikoilla ja käsitteellisillä lähestymistavoilla, laajentaen taidettaan kuvanveistosta muihin visuaalisen taiteen muotoihin. Kolmiulotteisten esineiden luominen, jotka yhdistävät kuvanveiston valokuvaukseen, on ollut olennainen osa hänen taiteellista työskentelyään. Hän on kiinnostunut siitä, miten veistokselliset objektit liittyvät identiteettiin, kuuluvuuteen ja traumoihin, ja miten eri materiaaleilla työskentely voi avata suljettuja polkuja muistissamme ja mielessämme. Talpsepp-Jaanisoo on opiskellut kuvanveistoa Kõrgem Kunstikool Pallaksessa ja Viron taideakatemiassa (EKA). Hän suoritti maisterin tutkinnon Glasgow School of Artissa vuonna 2011. Siitä lähtien hänen teoksiaan on ollut esillä eri paikoissa Suomessa ja ulkomailla.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus (Taike).

Berit Talpsepp-Jaanisoo
Paradise Beach
12.1.–4.2.2024
Valokuvagalleria Hippolyte