“Kyseessä on mutkikas ja herkkä maailma, jossa yhdistyvät teknologia, kemia ja ohjelmointi. Kuvan tuottaminen voi prosessin jokaisessa vaiheessa saada aivan uuden käänteen – valokuvan valmistamiseksi ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Hallgerðurin töitä voisi pitää käsitetaiteena, mutta kun valokuva oli 1960- ja 70-lukujen käsitetaiteilijoille ensisijaisesti tallenne siitä, mitä he tekivät kameran edessä, Hallgerður sukeltaa linssin läpi kuin Liisa kaninkoloon ja kertoo meille sieltä löytämistään ihmeistä.”
– Jón Proppé, islantilainen taidehistorioitsija
Valokuvia valokuvauksesta – näyttelyteosten aiheena on valokuvaus välineenä. Hallgerður on hakenut innoitusta oppikirjoista ja antanut itselleen kotitehtäviä. Tehtävät ovat kaikki jotain välineen yksittäistä ominaisuutta koskevia harjoituksia, ja niiden lopputulos on visuaalinen vastaus annettuun kysymykseen. Tiedonjanoinen Hallgerður pyrkii ymmärtämään, miten valokuvaus toimii, mitä se tekee, ja samalla hän oppii tekemällä.
Valokuvan ottaminen on näennäisen yksinkertaista: se on napin painallus, keräämistä eikä niinkään luomista, se on tallenne fotonien ja molekyylien kohtaamisesta. Valokuvan synty voi vaikuttaa teknisesti arvoitukselliselta tapahtumalta, joka vetoaa tunteisiin niin estetiikan kuin vaistojen kautta samalla kun se perustuu tieteeseen. Valokuvatutkielmissaan, jotka nyt nähdään Hippolyte Studiossa, Hallgerður on pyrkinyt oppimaan valokuvauksesta aivan kaiken luomalla hetkiä, joissa kaikki valokuvaukselliset asiat kohtaavat toisensa. Hän yhdistelee optiikkaa, kemiaa, ohjelmointia ja koodia koskevia pohdintoja niin katsomiskokemukseen kuin teorioihin esimerkiksi sommittelusta ja institutionaalisesta kritiikistä.
Osa näyttelyn teoksista tutkii valokuvissa käytettyjä värijärjestelmiä. CMYK-järjestelmässä lähtökohtana on valkoinen tausta, aivan kuten piirtämisessä ja maalaamisessa. Siinä valkoinen syntyy värien puuttumisesta, tummat sävyt puolestaan väreistä: syaani, magenta, keltainen ja musta. RGB-järjestelmä toimii toisin: siinä värin puuttuminen tuottaakin valon puuttumista eli tummuutta, kun taas värit yhdessä muodostavat valkoisen. Jälkimmäinen järjestelmä muistuttaa enemmän sitä tapaa, jolla ihmissilmä havaitsee värit.
Hallgerður Hallgrímsdóttir (s. 1984) asuu ja työskentelee Reykjavikissa. Häntä kiehtoo ennen kaikkea valokuvaus välineenä. Toisinaan valokuva on menetelmä kerätä tunnelmia, säätiloja ja ilmeitä, joskus taas valokuva esittäytyy sekä välineenä että käsitteenä. Etenkin editoinnista kiinnostunut taiteilija työstää teossarjoja, joissa hän käyttää sekä omia että löydettyjä valokuvia. Hallgerður on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Göteborgin yliopiston Valand-akatemiasta vuonna 2019 opiskeltuaan sitä ennen Glasgow School of Artissa. Hänen näyttelyitään on nähty viime vuosina sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hallgerðurin vuonna 2016 julkaistu ensimmäisen valokuvakirja Hvassast käsitteli islantilaisen arjen aavemaista kauneutta. Vuonna 2018 akureyriläinen Pastel ritröð julkaisi Hallgerðurin runo- ja kuvakirjan nimeltä Límkenndir dagar.
Hallgerður Hallgrímsdóttir
A Few Thoughts on Photography – Vol. III
24.11.–17.12.2023
Hippolyte Studio
kuva: Hallgerður Hallgrímsdóttir, Additive colour model (RGB) – White on white, 2021