Ilmari Grytan Asumaton maisema -näyttelyn lähtökohtana on ollut poissaolon teema. Hän on pyrkinyt ilmentämään sitä visuaalisesti maiseman ja pölyttäjien suhteella, jossa vain ensiksi mainittu on enää läsnä. Gryta on hoitanut tarhamehiläisiä kahdeksan vuoden ajan ja talvella 2020 hän menetti useamman hoidossaan olleen mehiläisyhdyskunnan. Menetettyjä pesiä avatessaan Gryta ei voinut olla ajattelematta pölyttäjien joukkokatoa, josta on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa.
Näyttelyn valokuvat on otettu kyseisiltä tarhapaikoilta, joissa menetetyt mehiläisyhdyskunnat olivat. Ne ovat syntyneet camera obscura-menetelmällä, joka perustuu optiseen ilmiöön. Ulkoa tuleva valo ohjautuu mehiläisen mentävän aukon kautta pesän hämärään sisätilaan, jonka päätyseinään muodostuu ylösalainen näkymä maisemasta. Kuvat on otettu tästä valon synnyttämästä heijastuksesta. Valinta oli luonnollinen, sillä mehiläisiä hoitavana kuvataitelijana Gryta jäi pohtimaan tätä ympäröivää, hiljaista maisemaa, joka heijastui hylätyn pesän sisäpuolisille seinille. Kuvissa on säilytetty niiden alkuperäinen, akvarellimainen luonne. Ovathan maisemien sävyt syntyneet näiden todellisten maisemamaalareiden työn ansiosta.
Teoskokonaisuudella taiteilija pohtii laajemmin maiseman olemusta ja sitä, mitä se meille kertoo. Miten katsomme maisemaa ja miten tulkitsemme sitä. Kun näemme kesäisessä illassa valoa kauniisti heijastavan viljapellon ja sen vieressä rypsipellon hohtamassa neonkeltaista väriä, saatamme ihailla näiden palstojen tasaisuutta ja sadon runsautta. Emme kuitenkaan tule välttämättä ajatelleeksi, millä hinnalla tämä kaikki oikeastaan tapahtuu. Kuinka paljon yksipuolisesti viljelty ja tehokkaasti tuholaistorjuttu maa vaikuttaa sitä ympäröivään kasvistoon ja eläimistöön.
Gryta tarkastelee taiteessaan ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon sekä tapaa, jolla muokkaamme ympäristöämme. Hänellä on omakohtaista kokemusta siitä, miten ympäristö vastavuoroisesti vaikuttaa meihin. Pitkäaikainen asuminen ja kuvanveistäjänä työskentely luonnon keskellä on syventänyt tätä näkökulmaa. Työnsä ohessa hän on muun muassa hoitanut mehiläisiä, istuttanut puita ja viljellyt hyötykasveja. Näyttelyssään Gryta on halunnut nostaa esiin nämä luonnon omat maisemamaalarit, jotka ovat usein huomaamattomasti ympärillemme, mutta joiden poissaolo muuttaa maiseman elottomaksi ja asumattomaksi.
Ilmari Gryta (s.1979 ) on kuvanveistäjä, joka käyttää eri materiaaleja ja tekniikoita työssään. Hän on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2008. Valmistumisen jälkeen hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä gallerioissa ja museoissa, sekä osallistunut useisiin ryhmä ja yhteisnäyttelyihin. Grytan teoksia löytyy Valtion, Kiasman, sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmista. Näyttelyiden lisäksi hän on toteuttanut julkisia taideteoksia, joista viimeisin “Aurinko ja Kuu” niminen teoskokonaisuus on valmistunut 2022 Tervakosken terveysasemalle.
Näyttelyä ja taiteilijan työskentelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskuksen Hämeen taidetoimikunta.
Ilmari Gryta
Asumaton maisema
9.2.–3.3.2024
Hippolyte Studio
kuva: Ilmari Gryta, Asumaton maisema, 2023