Mirimari Väyrysen näyttelyn nimi, Albedo, viittaa jonkin kappaleen kykyyn heijastaa siihen osuvaa säteilyä. Teosinstallaationsa kautta Väyrynen pohtii ihmiskunnan kehityksen heijastumista ympäristöön ja siitä takaisin ihmiseen. Kehitys mielletään tyypillisesti toimintana, jonka perspektiivi on tulevaisuudessa. Sen kulku pyritään arvioimaan ja hallitsemaan ennalta. Kuinka kauaskantoisesta tulevaisuuden perspektiivistä onkaan ilmastomuokkaukselle eli maapallon ilmaston suunnitelmalliselle tekniselle muuttamiselle altistuneiden maisemien kohdalla kyse? Minkälaisen kehityssuunnan edessä olemme nyt?

Väyrysen työskentelylle on keskeistä tarkastella ekologiaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä maisemamaalauksen kautta. Hän on erityisen kiinnostunut nykymaisemasta prosessina: globalisaatiolle, saastumiselle ja teknologialle alisteisena kulttuuristen ja yhteiskunnallisten arvojen pelikenttänä. Teollisen vallankumousen myllerryksessä maisemia maalaavaa John Constablea (1776-1837) voidaan pitää koskemattoman luonnon arvon kuvaajana kaupungistumisen ja yhteiskunnan koneellistumisen aikakautena. Ihmiskunnan kehityksen vaikutukset ovat sittemmin olleet kasvavassa määrin havaittavissa maisemassa. Perussa kyläläiset maalaavat Chalon Sombrero -vuoren huiput valkoisiksi jäätikön takaisin kasvattamisen ja veden saannin turvaamisen toivossa. Sveitsissä Rhonen jäätikön vuotuinen peittäminen valkoisilla lakanoilla saa jäätikön näyttämään mahtipontiselta laskostutkielmalta. Muita samankaltaisia nykymaisemamaalauksen ja kehityksen esimerkkejä löytyy ympäri maailman yllättävän, tai valitettavan, monta.

Hippolyte Studioon rakennettu installaatio koostuu maalauksista ja niihin yhdistetyistä videoruuduista – maisemasta ja rypistetystä alumiinifoliosta. Ilmastonmuokkausteknologiset hiilidioksidin poisto- ja varastointimenetelmät ovat toimineet Väyrysen installaation inspiraationa. Installaation videoilla näkyvät maisemat on kuvattu Hellisiheiðissa, Islannissa ja Adventdalenissa, Huippuvuorilla. Molemmissa kohteissa on tutkittu ja kehitetty ilmastonmuokkaushankkeita, joissa hiilidioksidi imetään suoraan ilmasta ja injektoidaan veteen liuotettuna maan alle huokoisiin kiviesiintymiin. Siellä hiilidioksidi muuntuu kiveksi alle kahdessa vuodessa ja haitattomaksi noin 10 000 vuodessa.

Kuvataiteilija Mirimari Väyrynen työskentelee pääasiallisesti maalauksen ja installaatioiden parissa. Hän on valmistunut Turun Taideakatemian maalauksen laitokselta vuonna 2001. Kuvataiteita Väyrynen opiskeli myös Kuuban valtiollisessa taidekoulussa Santiago de Cubassa vuosina 1997-1998. Vuonna 2013 hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston kuvataiteen laitokselta. Väyrysen teoksia on nähty kansainvälissä ryhmänäyttelyissä Kanadassa, Vietnamissa sekä useissa Euroopan maissa. Väyrynen asui ja toimi kuvataiteilijana Espanjassa vuosina 2002-2014. Hänelle on myönnetty Alicanten yliopiston taidepalkinto (2013), Andalusian hallinnon naistaiteilijain palkinto (2010), Emproviman kansainvälinen taidepalkinto (2008) ja ympäristötaidepalkinto (2008) sekä Malagan nykytaiteen museon nuorten taiteilijoiden palkinto (2008). www.mirimari-vayrynen.com

Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.

Mirimari Väyrynen
Albedo
Hippolyte Studio
29.11.–22.12.2019
Avoinna: ti-pe 12-17, la-su 12-16

kuva: Mirimari Väyrynen, Albedo, 2019