Noora Isoeskelin teoskokonaisuus ______Worry, Be Happy viittaa lausahdukseen: ”Don’t Worry, Be Happy”, joka on tullut tunnetuksi Robert ”Bobby” McFerrinin samannimisestä kappaleesta. Lauseen uudessa, muokatussa muodossa ”Don’t”-sana on pyyhitty pois ja murehtiminen nousee tasavertaiseksi toiminnaksi onnellisena olemisen rinnalle.
Suurin osa ______Worry, Be Happy-sarjan teoksista on syntynyt samankokoisessa tilassa, jossa ne nyt esitetään. Työskentelytilana toimineen huoneen voi ajatella tarinoiden näyttämöksi, jossa kuvitellut huolet ja toiveet kohtaavat. Pienessä tilassa työskentely ja omien ajatustensa kanssa pitkään oleskelu sekä synnyttää että kuihduttaa sisäisistä tarinankerrontaa. Kun kokemus maailmasta syntyy pikemminkin mielikuvitellusta kuin konkreettisten tapahtumien rikkaasta todellisuudesta, punoutuu se silloin kerrottujen tarinoiden, unien ja mielikuvien kudokseksi, jossa mielikuvitus ruokkii sekä unelmia että huolia.
______Worry, Be Happy-sarjan taustalla olevana ajatuksena on tunnekokemus, jonka voi ajatella skaalaksi kahden vastakkaisen tunnetilan, huolen ja onnellisuuden välillä. Se on näiden kahden tunteen yhteensovittamaton liitto; kaksoistunne, heiluriliike ja puolelta toiselle kallistuva horisontti. Teoskokonaisuudessa on myös kyse kaipauksesta luonnon äärelle. Se on äänikuva merenrannasta, jonka simpukan sisällä kohiseva ilma muodostaa ja kuviteltu kuva aalloista, jotka piirtävät vaahdosta rantahiekalle laineilevia viivoja.
Näyttelyn töiden materiaaleina on käytetty muun muassa pölyä, purukumia ja muovia. Pölyn voi ajatella olevan ajan kulumisen tuottamaa materiaa, joka kertyy pinnoille huomaamattomasti kuin jonkinlaisena olemassaolon sivuhuomautuksena. Sen voi kuvitella levittäytyvän kaiken aikaa kaikkialle, hienovaraisesti, mutta ehdottomasti. Pöly näyttää peilin kuvajaisen rinnalla toisenlaisen kuvan, kuin metatiedon tapahtumasta, jota peili ei pysty taltioimaan. Se näyttää olemassaolomme hiukkasin. Muovisen kukan muutos ajassa on puolestaan silmälle liian hidas taltioitavaksi. Siinä missä sen elollisen esikuvan ilmiasu on jo kohta muuttunut toiseksi, tekokukan visuaalinen muoto säilyy turmeltumattomana ajasta aikaan.
Noora Isoeskeli (s. 1982) on turkulainen kuvataiteilija ja valokuvataiteilija. Hän valmistui Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston valokuvataiteen koulutusohjelmasta vuonna 2020 ja hänen töitään on ollut esillä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Edellisen kerran hänen töitään oli esillä Hippolytessä vuonna 2012.
Isoeskeli työskentelee pääosin lavastetun valokuvan keinoin ja hänen työskentelynsä taustalla on pohdinta siitä, millainen valta katseella on näkevän ihmisen maailmassa. Hän ajattelee katsomista tapahtumaksi, johon liittyy, miten katsomme. Hänen pyrkimyksenään on teostensa kautta tuoda katse ja katsominen lähemmäs tilaa, jossa näkeminen muuttuu passiivisesta aktiiviseksi teoksi ja itse näkijä aktiiviseksi tulkitsijaksi. Isoeskeli ehdottaa, että maailmasta tekemämme tulkinnat sekä toimintamme on alisteisia sille, kuinka olemme oppineet havainnoimaan omaa paikkaamme siinä yksityisessä ja jaetussa kulttuurissa ja tilassa, jota kutsumme todellisuudeksi.
Näyttelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto. Kiitokset näyttelyn kirjainmuotoilusta vastannut Jaakko Suomalainen ja graafisesta muotoilusta vastannut Tomi Leppänen sekä korvaamattomana apuna olleet ystävät ja perhe.
Noora Isoeskeli
______Worry, Be Happy
3.6.-1.7.2022
Hippolyte Studio
kuva: Noora Isoeskeli, Dust, Sun, Mirror, Smile(on Me) #1, 2022