Veli Granön Manifesti – tutkielma poliittisesti värittyneestä väkivallasta.
Elämme historiallista aikaa, jota leimaa epävarmuus. Näemme ympärillämme merkkejä ajan hengen muuttumisesta. Konsensushakuiset yhteiskunnat vaihtuvat yllättävän nopeasti poliittisesti jakautuneiksi. Kun arkiset asiat politisoituvat, kääntävät ystävät toisilleen selkänsä. Jotkut ovat huomanneet tässä ajassa yhtäläisyyksiä Euroopan 1920-lukuun, jota leimasi yhteiskuntien sisäinen hajaannus, nationalismi ja äärioikeiston nousu poliittiseksi voimatekijäksi.
Granön installaatiomuotoinen näyttely sisältää kirlianvalokuvia sekä lasi- ja jääveistoksia, jotka jatkavat hänen tapaansa liikkua dokumentaarisen ja kokeellisen ilmaisun kiinnostavilla rajavyöhykkeillä. Näyttelyn muutamat kuvauskohteet liittyvät suomalaisen poliittisen väkivallan historiaan, ja kyseiset esineet on valittu kuvattaviksi Keskusrikospoliisin Rikosmuseon kokoelmista.
Granö on käyttänyt näyttelyn valokuvateosten tuottamiseen hyvin harvinaista, suuritehoista kirliankameraa. Kirliankuvat luokitellaan suurjännitevalokuviksi, ja jo ensimmäiset, puolalaisen keksijä Jakub Jodko-Narkievitschin (s. 1848) ottamat eletrografiset valokuvat toivat esiin kyseisen tekniikan mahdollisuudet kuvata ihmissilmälle näkymättömiä ilmiöitä. Neuvostoliittolaisen avioparin, Semjon ja Valentina Kirlianin mukaan nimetty valokuvausmenetelmä saa kohteet näkymään erilaisina hehkuvina kuvioina. Erikoinen jälki syntyy, kun valokuvauslevylle asetettu kohde altistetaan voimakkaalle sähkökentälle. ”Sielun röntgeniksi” kutsutun tekniikan väitetään tuovan esiin elollisten ja elottomien kohteiden ”auran”. Kuvattavassa kohteessa olevat energiavirrat näkyvät kuvan pinnassa hohtavina pyörteinä paljastaen ehkä kohteen ”sielullisen tilan”. Todellisuudessa outo hohde muodostuu koronapurkauksen seurauksena.
Samoin kuin Kirlianin pariskunta käytti menetelmää diagnoosien tekoon neuvostosairaaloissa, pyrkii Granö paljastamaan kirliankuvien kohteista jotain niihin kätkettyä. Ehkä kirliantekniikalla esineistä ja niitä ympäröivästä näkymättömästä todellisuudesta nousee esiin jotain ennalta-arvaamatonta?
Veli Granö on kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita. Hän työskentelee valokuvan, installaation ja elokuvan parissa, ja käsittelee teoksissaan usein vaihtoehtoisten todellisuuksien teemaa. Manifesti on jatkumoa Granön aiemmalle tuotannolle, jossa hän on antanut äänen erilaisille näkemisen ja kokemisen tavoille. Granö on koulutukseltaan valokuvaaja (Lahden muotoiluinstituutti, 1986). Hän on opettanut valokuvausta, installaatiotaidetta, kokeellista elokuvailmaisua ja visuaalista suunnittelua lukuisissa taidekouluissa, kuten esimerkiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa sekä Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, jossa hän toimi myös tila-aikataiteiden professorina vuosina 2011 ja 2014-2017. Vuodesta 1983 lähtien hänen teoksiaan on esitetty laajasti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä, biennaaleilla ja festivaaleilla Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. www.veligrano.com
Näyttely mediassa
Helsingin Sanomat
Ny tid
Kamera-lehti
Veli Granö
Manifesti
Valokuvagalleria Hippolyte
31.1.–23.2.2020
Avoinna: ti-pe 12-17, la-su 12-16
kuva: Veli Granö, Isäni käsi. Hän oli syntynyt 1933, 2004/2020
kuvat näyttelystä: Milla Talassalo