Usein kysytyt kysymykset

Miten esittelen näyttelyideaani parhaalla tavalla?
Mitä asioita näyttelysuunnitelman ja-hakemuksen tulisi sisältää?

Näyttelysuunnitelman esitteleminen sanoin ja kuvin käytännön tasolla, sekä näyttelyidean avaaminen on olennainen osa hakemusta. Sinulla voi olla monia kiinnostavia teemoja ja suuntia taiteessasi. On hyvä muistaa että kaikkea ei tarvitse, eikä ehkä voikaan mahduttaa näyttelyhakemukseen, vaan kannattaa keskittyä ydinteemoihin, taustoitukseen ja tavoitteisiin.

Apuna voit käyttää kysymyksiä kuten:

  •  Mistä näyttelysi kertoo, mikä on näyttelysi teema, mikä on näyttelyn ja aiheen punainen lanka, millaisia kysymyksiä pohdin taiteessani ja työskentelyssäni, mitä selvitän tai mitä haluaisin sanoa?
  • Miten toteuttaisit näyttelyn? Kerro konkreettisesti. Tavoitteena on, että arvioijalle syntyy käsitys siitä, millainen kokonaisuus näyttelysi voisi mahdollisesti olla, ja mitä elementtejä se sisältää. Mitä näyttelyn / teosten toteutus edellyttää tilan käytön osalta.
  • Jos näyttelysi sisältää materiaalia, joka ei sovi kaikenikäisille kävijöille oletko miettinyt, miten se käytännössä toteutuu? Voiko jokin osa olla kaikille sopiva tms?

 

Miksi hakemukseni ei tullut valituksi?

Valinnan ulkopuolelle jääminen johtuu useimmiten siitä, että hakemuksia on enemmän kuin myönnettäviä näyttelyaikoja. Muita mahdollisia syitä voivat olla: Oliko hakemuksessa kaikki liitteet mukana? Avautuivatko videolinkit? Onko hakemuksen ideat käytännössä toteutettavia? Jos teostesi pohja on muussa kuin valokuvataiteessa, oliko hakemuksessasi riittävän voimakas tai yhteys valokuvataiteen kenttään tarpeeksi hyvin perusteltu?

Myös teoksesi äänimaailma on voinut vaikuttaa sillä voimakasta äänimaisemaa sisältäviä teoksia ei voida valita montaa samalle vuodelle. Emme mielellämme ota molempiin tiloihin yhtäaikaa ääniteoksia, ja lisäksi ääni voi joissakin tapauksissa työterveysriski, sillä teosten äänet kulkeutuvat henkilökunnan työskentelytiloihin tilan rakenteellisten puutteiden takia.

Koko vuoden näyttelykokonaisuuden muodostuminen on merkittävä tekijä valinnoissa. Näyttelytoimikunnan tavoitteena on koko vuoden kannalta valokuvataiteen kenttää monipuolisesti edustavan kokonaisuuden valitseminen sekä moninaisen tekijäkunnan huomioiminen. Tämä merkitsee esimerkiksi eri tekniikoiden tarkastelua.

Tavoite on arvioijien mielessä myös näyttelyohjelmiston yleisönäkökulmaa pohdittaessa siten, että samankaltaisia teemoja käsitteleviä kokonaisuuksia ei voida valita vuodelle kovin monia. Kokonaisuutena näyttelytoimikunnan arviointia ohjaavat tavoitteet merkitsevät sitä, että monia erittäin hyviä hakemuksia jää valinnan ulkopuolelle, ja tämän vuoksi kannattaakin hakea uudelleen. Omaa hakemusta voi kehittää ja valitsematta jääminen ei yleensä johdu siitä, että hakemuksessa tai ideassa olisi vikaa.

Koko tilaa hakeneilla tulee olla hyvät perustelut molempien näyttelytilojen käyttöön, koska hakijoita on paljon verrattuna jaettavien näyttelyaikojen ja -mahdollisuuksien määrään.

 

Miksi hakemuksista ei anneta palautetta?

Kaikki arviointityöhön osallistuvat lukevat jokaisen tulleen hakemuksen itsenäisesti, jonka jälkeen päätökset tehdään keskustellen yhden intensiivipäivän aikana. Yhteisessä keskustelussa arvioijat perustelevat valintojaan. Koska hakemusten läpikäynti ja intensiivipäivä ovat työmäärällisesti vaativia, ja toimikunnan varsinaisille jäsenille lähes palkatonta vertaisarviointityötä, on kyse ennen kaikkea resursseista. Näyttelytoimikunta toivoo, että tulevaisuudessa taiteen rahoitus kohenee ja samalla saataisiin parempia resursseja myös palautekäytäntöön.

 

Haluaisin kuitenkin saada jotain palautetta hakemukseni kehittämiseen, miten se voisi tapahtua? 

Taiteilijan kannalta palautteen saaminen olisi luonnollisesti tärkeää. Onko sinulla kollegaa, joka voisi antaa palautetta hakemuksestasi, tai jolta voisit kysyä itseäsi askarruttavia asioita? Palautteen antaja voi myös olla joku muu taidekentän ammattilainen, tai voit perehtyä muiden jo näyttelyä pitäneiden taiteilijoien kotisivuihin sekä joidenkin tahojen julkaisemiin hakemusteksteihin mm. Koneen Säätiön sivuilla https://koneensaatio.fi/tuetut/ (apurahat & residenssit)

 

Miten arviointiryhmä muodostuu, keitä siihen päätyy?

Vuosittaisesta näyttelyohjelmasta vastaa 3–5-jäseninen näyttelytoimikunta, jonka jäsenistä ja puheenjohtajasta päättää liiton hallitus ja jonka valmistelevana sihteerinä toimii Hippolyten näyttelykoordinaattori. Näyttelytoimikuntaan voidaan kutsua jäseniksi myös liiton ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaksi vuotta arviointityötä tehtyään, toimikuntalainen jättää tehtävän ja tilalle valitaan uusi. 

Näyttelytoimikuntalaisten lisäksi jokaiselle hakukierrokselle kutsutaan kaksi ulkopuolista arvioijaa, joista toinen on liiton ulkopuolinen ja edustaa usein instituutiota, kuten museota tai yliopistoa. Toinen on Valokuvataiteiljoiden liiton hallituksen ulkopuolinen jäsen. Ulkopuolisia arvioitsijoita kutsuttaessa pyritään miettimään myös ryhmän sisäistä diversiteettiä. Ulkopuolisille arvioitsijoille maksetaan työstä pieni korvaus. Näyttelytoimikunta kokoontuu Hippolyten näyttelykoordinaattorin kutsusta, joka toimii toimikunnan sihteerinä ja hakemusten esittelijänä. Näyttelykoordinaattori tutustuu hakemuksiin ja osallistuu yhteiseen intensiivipäivään, mutta ei arvioi hakemuksia tai ole mukana päätöksenteossa.

 

Miten arviointiryhmä käytännössä käy hakemukset läpi ja tekee arviointia?

Arviointiryhmäläisten tulee ensin perehtyä Valokuvataiteilijoiden liiton arvoihin ja strategiaan sekä Suomen taiteilijaseuran Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2021–2024, jotka ohjaavat osaltaa arviontityötä. Kaikki arviointityöhön osallistuvat tutustuvat hakemuksiin ensin itsenäisesti käyttäen arvioinnin apuna matriisia. Matriisiin pisteytetään numeroasteikolla 1-5 kolme kohtaa: taiteilijan profiili, taiteellisen idean laatu, sopivuus kontekstiin.

Matriisista kertyvät tulokset antavat lähtökohdan yhteiseen  intensiivipäivään, jonka aikana hakemuksista keskustellaan yhteisesti. Päätöksenteko myönnettävistä näyttelyajoista tapahtuu keskustellen ja neuvotellen, tavoitteena koko vuotta ajatellen sellaisen ohjelmiston valinta, joka edustaisi valokuvataidetta ja sen laajennettua kenttää mahdollisimman monimuotoisesti ja laadukkaasti.

 

Miten voidaan pitää huolta siitä, että arviointityöhön osallistuvat eivät valitse itseään tai omia läheisiään  myönnettävien aikojen joukkoon? 

Arviointiryhmään kuuluvat eivät voi hakea näyttelyaikaa Hippolytestä silloin, kun ovat itse tekemässä päätöksiä näyttelyajoista. Myöskään Valokuvataiteilijoiden liiton hallitukseen kuuluvat henkilöt eivät voi hallitustoimensa aikana hakea näyttelyaikoja. Arviointiryhmäläisille  jaetaan ohjeistus, jonka myötä arvioija sitoutuu pohtimaan omaa jääviyttää suhteessa hakijoihin. Esimerkiksi perhe- ja ystäväsuhteet, työhuoneen jakaminen toisen taiteilijan kanssa sekä tiiviit yhteistyöprojektit ovat automaattisesti sellaisia läheisiä suhteita, jolloin arvioija merkitsee itsensä jääviksi, eikä näin ollen osallistu kyseisen hakijan hakemusta koskevaan päätöskeskusteluun.

Valokuvataiteilijoiden liitolla on käynnistynyt 2023 näyttelyhakuun liittyvän arviointiprosessin jatkuva kehittäminen, mikä tarkoittaa hyvien käytäntöjen keräämistä, jakamista ja avoimuuden lisäämistä. Tavoitteena on kestävän ja johdonmukaisen prosessin mahdollistaminen samalla, kun näyttelytoimikunnan kokoonpano vaihtuu toimikausien mukaan sekä arviointiryhmän ulkopuolisten arvioitsijoiden osalta jokaisen haun kohdalla.