Elokuvassa naiset juttelevat miehistä – mistä muustakaan? – etenkin yhdestä: Jannesta. Voi Janne… Rakastan miestäni, vaikka en haluaisi. On elokuvassa toinenkin mies, kuuma tyyppi, jonka tien nälkä vei mennessään. Suhde miehiin on epäselvä, mutta toiveikas. Elokuvan hahmot ovat läsnä nythetkessä ja samaan aikaan fragmentaarisissa muistoissa, joiden todenmukaisuutta arvioi teknologia avusteisesti ulkopuolinen taho.Turvallisuuden tunne ja sen puute rytmittävät elämää. Sisäisestä kokemuksesta lähisuhteisiin ja julkiseen tilaan: voiko näitä koskaan täysin erottaa toisistaan? Arjen rakenteisiin on piirtynyt merkkejä ja vihjeitä konflikteista: irtirevittyjä tarroja, naarmuja kaiteissa ja kadulle hylättyjä vaatteita.

Valokuvagalleria Hippolytessä oleva näyttely on Jade Kallion tutkimusmatka dissosiatiiviseen todellisuuteen, jossa biovalta ja normit muovaavat kehon ja sukupuolen rajoja sekä sosiaalista moniulotteisuutta, euforiaa ja iloa näiden instituutionalisoitujen rajojen ulkopuolella. Näyttelyssä nähdään fiktiivinen videoteos ja tilallisia elementtejä: tukirakenteita, vaatteita ja jälkiä vastarinnasta. Kallio pyrkii haastamaan totuttuja yhteiskunnallisia normeja ja tapoja, erityisesti sitä, miten sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kehoja tulkitaan ja säännellään valvotussa yhteiskunnassa.

Steriilit rakenteet näyttelyssä työskentelyn olosuhteet eivät ole vain prosessin taustaa, vaan osa itse kertomusta. Näyttely kysyy, kenen näkökulmasta tarina kerrotaan ja millaisin keinoin tunteet ja kokemukset muuttuvat osaksi yhteistä todellisuutta.

Kallion teokset syntyvät usein kollektiivisissa prosesseissa, joissa tarkastellaan muistia, todellisuuden rakentumista ja kerronnallisen vallan kysymyksiä. Hänen nykyiset projektinsa sekoittavat dokumentaarisuutta, spekulatiivista fiktiota ja maagisen realismin elementtejä, samalla kun ne huomioivat tuotantorakenteita ja työoloja – sitä, miten ja kenen toimesta tarinoita ja tulevaisuuksia luodaan.

Jade Kallio (s. 1978, Kauhajoki) on Helsingissä työskentelevä elokuvantekijä ja taiteilija. Hänen työnsä pohtii sukupuoleen ja ruumiillisuuteen liittyviä merkityksiä sekä tiloja ja sosiaalisia rakenteita, joissa näitä tuotetaan. Kallio lähestyy näitä kysymyksiä sekä henkilökohtaisuuden että laajempien biopoliittisten näkökulmien kautta. Kallio valmistui kuvataiteen kandidaatiksi Turun Taideakatemiasta ja kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemian tila- ja aikataiteiden osastolta. Hänen elokuviaan ja näyttelyitä on ollut esillä Suomessa ja kansainvälisesti. Kallion teoksia on nähty muun muassa seuraavissa elokuvafestivaaleilla ja näyttelyissä Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkia, DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali, International Short Film Festival Oberhause, Kassel Documentary Film and Video Festival, Europan Media Art Festival (EMAF award 2019), International Film Festival Rotterdam, Turun taidemuseo, HAM galleria ja CCA Derry~Londonderry.Taiteilijan työskentelyä ja näyttelyitä ovat tukeneet AVEK, Saastamoisen säätiö sekä Koneen Säätiö.